Sukukokoukset ja-tapaamiset: Loppi Räyskälä 12.9.2004, Tammela 4.9.2005, Somero 6.8.2006, Pusula 2.9.2007, Loppi Riihisalo 31.8.2008. Tammela 6.9.2009, Karkkila 5.9.2010, Somero 4.9.2011, Jokioinen 2.9.2012, Sukuretki 4.8.2013, Loppi Vojakkala 7.9.2014, Sukuretki 8.8.2015, Renko Tulinummi 4.9.2016, Sukuretki 6.8.2017 Hattula ja Hauho Sukukokous 2.9.2018 Someron Seurahuone, Sukuretki: kartanokierros Somerolla 2019, Sukukokous Tammela 3.10.2021, Sukuseuran kesäretki sunnuntaina 6.8.2022 Kemiönsaareen. Sukukokous Forssa 2.9.2023. Sukuseuran kesäretki Louhisaareen 17.8.2024.
Räyskälän Kyttälän sukuseura ry:n kokous Lopella
Aika: 12.9.2004 klo 13.00
Paikka: Räyskälän leirikeskus (Loppi, Räyskälä)
Kuvassa ensimmäisen sukukokouksen pitopaikka Räyskälän leirikeskus ja osanottajien autoja. Kuva Kari Kyttälä
Kokouksen kulku
- Tervetulotoivotus (seuran puheenjohtaja Ilmo Kyttälä)
- Lyhyt suvun rakenteen kuvaus nimilappukoodien ymmärtämiseksi (seuran sihteeri Kari Kyttälä)
- Ruokailu perinteisestä hämäläisestä pitopöydästä
***** Virallinen osuus ***** - Sukukirjamme tekijän, sukutukija Rauli Tammelan esitys Räyskälän Kyttälän suvun alkujuurista
- Kävely suvun alkukodin paikalle (muutaman sadan metrin päässä kokouspaikasta)
Tammela 2005
Sukutapaaminen Tammelassa Lounais-Hämeen pirtillä v 2005
(Kuva MR 2008)
Ote kokouskutsusta:
Epävirallinen kesätapaamisemme sunnuntaina 4.9.2005 järjestetään
TAMMELASSA SAAREN KANSANPUISTOSSA LOUNAIS-HÄMEEN PIRTILLÄ
alkaen klo 13.00
Ohjelmassa
– yhteinen lounas hämäläisestä pitopöydästä
– kävelyretki näkötornille ( Edelfeltin kivi)
– tarinointia suvun vaiheista, pj. Ilmo Kyttälä
– viime sukukokouksen valokuvien tilausmahdollisuus
– mahdollisuus tilata sukukirja
Lisäksi vierailija Huokunan esitelmä Tammelan Huokunan suvun vaiheista
Kesätapaaminen Somerolla 2006
Räyskälän Kyttälän sukuseura ry:n vuoden 2006 kesätapaaminen oli Someron Seurahuoneella 6.8.2006. (Kuva Kari Kyttälä)
Someron sukukokoukseen osallistui yli 70 sukuseuran jäsentä läheisineen, joista somerolaistaustaisia noin viidennes. Sukuun kuuluvat Lopen kunnan Räyskälän kylässä asuneiden Aapo Kyttälän (1775-1840) ja Loviisa Ulrika Forbusin (1792-1868) jälkeläiset, mm heidän Somerolle Ihamäen Ruostelan taloon v 1891 muuttaneen pojanpoikansa Vihtori Lindgrenin jälkeläiset.
Edellinen, varsinainen sukukokous pidettiin v 2004 Lopen Räyskälässä suvun syntysijoilla ja sukutapaaminen v 2005 Tammelassa, saaren kansanpuistossa. Seuraava tapaaminen on Pusulassa v 2007 ja varsinainen sukukokous Lopella v 2008.
Tilaisuus aloitettiin kokouslounaalla, minkä jälkeen vietettiin hiljainen hetki poismenneiden jäsenten muistolle ja muistettiin kukkatervehdyksin pyöreitä vuosia kokousvuonna täyttäneitä. Varsinaisessa sukukokouksessa puheenjohtajan nuijaa heilutti Ilmo Kyttälä.
Sukuyhdistyksessä jatkavat puheenjohtajana Ilmo Kyttälä Lopelta ja sihteerinä Kirsi-Marja Vilja Hämeenlinnasta. Hallitukseen valittiin lisäksi Kaija Salonen Vantaalta, Matti Ruostela Espoosta, Olavi Skog Nummi-Pusulasta, Maija Pänkäälä Rengosta, Riitta Stenholm Helsingistä, Erkki Uusitalo Riihimäeltä ja Kauko Nummila Kiikalasta sekä tilintarkastajiksi Heikki Kyttälä Vantaalta ja Risto Vasama Somerolta.
Kahvitauolla kuultiin hanurimusiikkia, jota esitti suvun nuorempaan polveen lukeutuva, v 2006 kultaisen harmonikankin voittanut Netta Skog Nummi-Pusulasta.
Sukuyhdistyksessä jatkavat puheenjohtajana Ilmo Kyttälä Lopelta ja sihteerinä Kirsi-Marja Vilja Hämeenlinnasta. Hallitukseen valittiin lisäksi Kaija Salonen Vantaalta, Matti Ruostela Espoosta, Olavi Skog Nummi-Pusulasta, Maija Pänkäälä Rengosta, Riitta Stenholm Helsingistä, Erkki Uusitalo Riihimäeltä ja Kauko Nummila Kiikalasta sekä tilintarkastajiksi Heikki Kyttälä Vantaalta ja Risto Vasama Somerolta.
Ohjelmassa mm M. Ruostela luki Liistoin Kallein kuvauksen Taavetti Lindgrenistä (1833-1914) Pekka Lehtimäen murrekirjasta (Liite 1) ja esitti katsauksen Someron sukuhaaran varhaisemmista vaiheista, mihin liittyen Aimo Ruostela luki Fredrik Miekkavaaran kirjoittaman kronikan eli juhlarunon, joka alun perin oli esitetty Ruostelan talossa Somerolla Vihtorin lesken Olga Maria Lindgrenin 75-vuotispäivänä 6.7.1943. Lopuksi kuultiin tohtori Timo Alasen historiakatsaus: Someron seutu ja Härkätie
._______________________
Liite 1: Taavetti Lingreniä koskeva kohta Pekka Lehtimäen murrekirjasta: Liistoin Kallei Karkkilasta. Juva 1997:
”Nöyrä fiulunsoittaja
Oli puhe siitä faarist – mikäs sen nimi oli?
No, se, se oli, naapuritalo(n) faari. Eskola oli talon nimi. Eskola(n) faariks sanottii.Juuja sen nimi oli Taavetti Linkreeni. Ja se oli hyvä fiulunsoittaja. Juu oikeen ja se oli käyny. . . puhuivat et se oli käynyk koulun oikee. Joskus vahempaan aikaan ni Hämeenlinnas jonkun Sampeki soittokoulu. Juu. Ja se tuli ain usein sit, naapuriin sitten isän tyjöön ja sanoi… Se oli Hämeen pualta kotoisiin – puhun senkin nii – se oli Lopen pitäjäs kotoisii. Räyskälän kyläst ja Kyttälän talo. Se oli siält kotoisiin ja se piti Eskolan taloo – se oli sihen tullu vävyks. Juu ja se oli hyvä fiulunsoittaja.
Ja se tuli kotias sitten kun mä olin semmonen nuar poika ja sanoi ”nyt minä tulen – naapuri – ja soitan sinulle taas oikeen kauniin valssin sanoi. No, se tuli, fiulu oli toises käres ja troka toises käres. Tuli kotjas sitten ja… Sitten se rupi ja soitti sen vals-sin ja hiano valssi se oli ja siin oli mukava lauluki! Siin samas valssis ja se voi viäl soittaa ja laulaakkin samas, kun se veti ja se oli niin nöyrä (= notkea) ja joka taval se keikkui joka päin kun se oikeen soitti. Juu ja, ja isävainaa sik kaasi sil välil ryypin sitten, -isäl oli semmonen piäni ryyppilasi ja ain sil oli koton viinaa – niin se kaasi faaril ryypin sitten ja sitä hauskemmiin se vaan soitti. Juu ja taisi toisenkin ryypin välil kaataa ja… Ja faari soitti ja lauloi ja. .. Se oli hauskaa kuurellak kun mä olin semmonen nuar ja siit sitten oppein vähä samas sitä”.
Sukuseuran kesätapaaminen Pusulan Ahjolassa 2.9.2007
Vuoden 2007 kesätapaamisen pitopaikka oli Pusulan maamiesseurantalo Ahjola. Paikalla oli noin 90 osanottajaa. Pj Ilmo Kyttälä lausui tervetuliaissanat, minkä jälkeen valtakunnan harmonikkamestari Netta Skog soitti harmonikalla muutamia kappaleita. Tilaisuuden järjestämisvastuussa ollut pusulalainen Olavi Skog (edellisen esiintyjän setä) kertoi Ahjolan historiasta, sen perustamisesta, toiminnasta suojeluskuntatalona, tulipalosta, uudelleenrakentamisesta, palvelemisesta maamiesseuran talona ym. Muistettiin hetken hiljaisuudella edesmenneitä seuran jäseniä ja kukitettiin pyöreitä vuosia täyttäneet. Varatuomari Kari Kyttälä kertoi esitelmässään mm Suomen maatalouden tilannetta ja kehitysnäkymiä. Pj Ilmo Kyttälä tarinoi suvun vaiheista, mm Pusulan sukuhaaran synnystä ja lopen Kyttälän talon ja Salon kartanon vaiheista sukuun liittyen. Lopuksi osa osanottajista lähti opastetulle käynnille läheiselle Pusulan hautausmaalle.
Pusulan Ahjola kuvattuna kokouspäivänä 2.9.2007. Kuva MR
Räyskälän Kyttälän sukuseura ry:n vuoden 2008 sukukokous pidettiin Lopen Riihisalossa 31.8.2008
Sukukouksen osanottajia tauolla Riihisalon kokouskeskuksen edustalla (Kuva MR)
Kokousta ennen oli mahdollisuus jumalanpalveluksen jälkeen osallistua Lopen hautausmaakierrokselle. Kokous aloitettiin ruokailulla Riihisalon kokouskeskuksessa, minkä jälkeen siirryttiin erilliseen piharakennukseen, ”Riiheen” pitämään varsinaista sukukokousta. Paikalla oli n 75 osanottajaa. Käsiteltiin tavanomaiset sukukokousasiat. Valittiin uuden hallituksen jäsenet: puheenjohtaja Ilmo Kyttälä, sihteeri Kirsi-Marja Vilja, Matti Ruostela (varapuheenjohtaja), Kaija Salonen, Aarno Stenholm, Erkki Uusitalo, Olavi Skog, Maija Pänkäälä, Risto Vasama ja Sirpa Toivonen. Tilintarkastajat Heikki Kyttälä ja Kauko Nummila, varalle Jorma Kyttälä Pusulasta ja Jaakko Stenholm.
Muut asiat: selvitetään mahdollista retkeä Skotlantiin Edinburghiin kesälle 2009, nimien keräys kiinnostuneista.
Kokouksen jälkeen esitelmät Matti Ruostelalta ja Ilmo Kyttälältä suvun nettisivuista sekä Salon kartanon historiasta. Ilmo Kyttälä selvitti mm Salon kartanon mailla harjoitettua kaivostoimintaa ja muuta kartanon historiaa sekä Kyttälän suvun esivanhemmista saatua tutkimustieto
Sukutapaaminen Tammelassa
Lounais-Hämeen pirtillä v 2009
Epävirallinen kesätapaamisemme oli sunnuntaina 6.9.2009
Tammelassa LOUNAIS-HÄMEEN PIRTILLÄ
alkaen klo 12.30 ilmoittautumisella
Ohjelmassa lounas ja muuta ohjelmaa, mm:
– mahdollisuus ostaa sukukirja
– puheenjohtaja Ilmo Kyttälä kertoi suvun Tammelaa
koskettavista tapahtumista ja Matti Ruostela
tarinoi suvun vaiheista: miten Saaren kansanpuisto
liittyy sukuun. Merkkipäivien muistaminen
Sukutapaaminen Karkkilan Pohjanpirtissä v 2010
Vuoden 2010 varsinainen sukukokous pidettiin Karkkilan Pohjanpirtissä syyskuun 5:nä päivänä.
Pohjanpirtti (Kuva MR keväällä 2010)
Kokouskutsussa todettiin, että ” Tämän vuoden kokouspaikkakuntaan liittyvät osaltaan myös sukumme vaiheet. Taavetti Aaponpoika Lindgren e. Kyttälä tuli kotivävyksi ja isännäksi Pyhäjärven Vattolan kylän Eskolan taloon 1858. Talonpidon ohella hän hoiti myös kunnan asioita toimien mm. Pyhäjärvi U.L:n kunnallislautakunnan esimiehenä 1880-85. Tytär Amandasta tuli emäntä naapurikylän Tuorilan Märsyn taloon. Poika Vihtori jatkoi jonkin aikaa talonpitoa isänsä jälkeen, kunnes myi Eskolan perintötilan kaukaiselle sukulaiselleen Högforssin ruukinomistaja Wolter Ramsaylle.”
Ennen kokousta käynti Karkkilan sukulaistemme haudoilla.
Kuvassa Taavetin ja Maria Ulrikan hautakivi Karkkilan hautausmaalla (Kuva MR 2010)
Lisäksi ohjelmassa Ilmo Kyttälän ja Matti Ruostelan sukukatsaukset (mm Huokunan suvusta ja Taavetin sukuhaaran vaiheista liittyen Pyhäjärvi UL:ään). LIITE.
Kokouksen jälkeen osa vieraista kävi tutustumassa Karkkilan ruukin museoon ja osa teki pienen kotiseuturetken Vattolantielle ja Tuorilantielle, joiden varrella nähtiin Eskolan, Märsyn ja Lehtolan talot nykymuodossaan.
LIITE: Räyskälän Kyttälän sukuseuran tapaaminen Karkkilan Pohjanpirtissä
5.9.2010. (M Ruostela)
Taavetin sukuhaaran vaiheista liittyen Pyhäjärvi UL:ään
Taavetti Aaponpoika Lindgren e. Kyttälä (1833-1914) tuli kotivävyksi ja isännäksi Pyhäjärven Vattolan kylän Eskolan taloon 1858. Talonpidon ohella hän hoiti myös kunnan asioita toimien mm. Pyhäjärvi U.L:n kunnallislautakunnan esimiehenä 1880-85.
Eskola oli vanha talonpoikaistalo Vattolan kylässä parisen km Karkkilan keskustasta ja se oli ollut Eskolinien suvulla usean sukupolven ajan. V 1885 henkikirjan mukaan Eskola oli 1/3 manttaalin tila käsittäen päätilan lisäksi 5 torppaa, mm. Syrjälä- ja Stenbacka-nimiset torpat. Naapuritaloja oli mm. Mäkilä- ja Liistoi-nimiset talot.
Pekka Lehtimäen 1960 luvulla tekemiin haastatteluihin perustuvassa murrekirjassa Liistoin Kallei (s.1881) muistelee naapuristaan Eskolan faarista mm seuraavaa:
”No, se, se oli, naapuritalo(n) faari. Eskola oli talon nimi. Eskola(n) faariks sanottii.Juuja sen nimi oli Taavetti Linkreeni. Ja se oli hyvä fiulunsoittaja. Juu. Ja se tuli ain usein sit, naapuriin sitten isän tyjöön ja sanoi… Se oli Hämeen pualta kotoisiin – puhun senkin nii – se oli Lopen pitäjäs kotoisii. Räyskälän kyläst ja Kyttälän talo. Se oli siält kotoisiin ja se piti Eskolan taloo – se oli sihen tullu vävyks. ”
Emäntä Maria Ulrika (1840-1905) oli Eskolan talon tytär, jonka vanhemmat olivat Kustaa Erkinpoika Eskolin ja Maija-Leena , os Yli-Hemmi. Äiti oli naapurikylän Tuorilan Yli-Hemmin tyttäriä. Isoäiti (isän äiti) Ulla Niilontytär oli kotoisin Karjalohjan Härjänvatsasta ja hänen esivanhempiaan oli myös Suomusjärven Salmen kylästä usean sukupolven ajalta.
Taavetti jäi leskeksi 1905 ja siitä kolmen vuoden kuluttua 1908 hän liki 75-vuotiaana solmi uuden avioliiton kaksoisveljensä Adolfin lesken Wilhelmina Skyttälän, os Yli-Huokuna kanssa.
Taavetin perheeseen syntyi 4 lasta: Matilda (1859-59), Heikki Vihtori (1860-1918), Amanda Josefina (1863-1946) ja Kustaa (1866-68), joista kaksi kuoli lapsena.
Tytär Amandalle löytyi sulhanen Pyhäjärven vastakkaiselta puolelta, Märsyn talosta, Jo 19-vuotiaana Amanda vihittiin Märsyn pojan, Kustaa Valfrid Ekholmin kanssa v. 1882 ja Amanda siirtyi emännäksi Märsyn taloon.
Märsyn talo oli v:n 1930 Maatilakirjan mukaan pinta-alaltaan 200:n ha:n tila. Talo oli kuuluisa vahvoista miehistä ja hevosista kuten Liistoin Kallei muisteli:
”Jaa tappelui? Jaa niit oli monta kertaa. Niit oli monta kertaa. No, no mitäs tehtaalaiset, tehtaalaiset ja pitäjänkylläiset ne oli ain kovis vihois. Se oli kaaauhjan monta kertaa. Tos on toispual järvee toi Tuarilan kylä. Ja siäl oli niin vahvoi, suurii miähii: oikeen semmoset Märsyn, Märsyn veljekset ja sit semmonen kuuluisa Tenkströmmi oikee…” Liistoin hevosesta muisteli Kallei mm: ”…juu ja se oli Poku sen nimikin viäl ja se oli oikeen tualt toispualta järven semmos kuuluisaa Märsyn lajii sanottiin kun siäl oli nii hyvii hevosiiTuarilan Märsyl. Et Helsinkistäkin kun se lähti tulemaan ni, nin se laski vaan yli puami…noitten kun oli tullipuamit sihen aikaan ni, se laski vaan yli puamienkin tulla ja yli porttienki sanottii”.
Märsyn omistajaparille Amandalle ja Kustaalle syntyneistä lapsista kaksi kuoli pienenä ja eloon jäi vain tytär Matilda Josefiina (1883-1927). Tämä avioitui 17-vuotiaana naapuritalon, Jussilan pojan Erik Kustaa Henrikssonin kanssa, josta myös tuli Märsyn isäntä.
Matilda ja Erik Kustaalle tuli perheeseen 7 lasta, joista osa kuoli jo pienenä. Lapset ottivat sukunimeksi Tammiston. Vanhin poika Lauri peri Märsyn isännyyden, mutta oli perheetön. Reino Tammisto viljeli omaa Märsystä lohkaistua maatilaansa. Heidän sisarestaan Ainosta tuli emäntä Lehtolan taloon Siikalan kylässä ja Toinista Kontolan emäntä.
Eskolan sisaruksista poika (isoisäni) Heikki Vihtori Lindgren, jonka syntymästä 13.10.1860 on nyt 150 v, jatkoi talonpitoa isänsä jälkeen. Hänestä on tullut Eskolan omistaja 23-vuotiaana 2.1.1884 tehdyllä kauppakirjalla, jolloin talo on siirtynyt vanhemmilta pojalle.
Nuori emäntä Vihtorille löytyi seuraavana vuonna Pusulan Kärkölän Syrjälän tyttäristä, nimeltään Olga Maria (1868-1944). Heidät on vihitty Vihtorin 25-vuotispäivänä 13.10.1885.
Olga Maria oli Syrjälän 10-lapsisen katraan 4. lapsi. Morsiamen isä oli Syrjälän taloon vävyksi tullut Erkki Pietarinpoika, syntynyt Hattulan Vuohiniemen Kylmälahdessa ja tämän isä oli Pietari Heikinpoika Siukola Lopen Vojakkalasta Tämän sisarella Maija-Liisa Siukolalla oli aviomiehenä Somerolta muuttanut seppä Leander, joiden pojasta Ambrosius Leanderista tuli Räyskälän seppä ja Kyttälän vävy, eli Taavetin lankomies. Näin Eskolassakin asustellut Leanderien poika Juho Kalle, Taavetin sisarenpoika oli läheistä sukua molemmille isovanhemmistani, eli Heikki Vihtorin serkku ja Olga Marian pikkuserkku.
Lindgrenien lähipiiriin kuulunut Olga Marian vanhin veli ja siis Vihtorin lankomies Otto Syrjänen (1863-1937) oli täysinpalvellut kansakoulunopettaja ja taloustirehtööri Pyhäjärven kunnassa. Hänestä sanotaan mm. Haukkaniemen koulun 100-vuotisjulkaisussa, että ”Nyhkälän harjulle rakennettu koulu vihittiin käyttöön 12.1.1887 ja sen opettajaksi valittiin Otto Richard Syrjänen, jonka ei sanottu kumartavan ketään, vaan ajoi omaansa ja koulun etua järkähtämättä kuntakokouksissa ja tarvittaessa ylempänäkin”. Edellä mainittu Liistoin Kallei oli Otto Syrjäsen oppilaita. Otto Syrjänen oli myös maatilojen omistaja, kuten Haaviston kylän Uusitalo-Kosken rustitilan omistaja. Otto Syrjänen avioitui 10 v nuoremman opettajakollegansa Aino Koskisen kanssa, joka oli Haaviston Kosken säterin tytär, ja tätä kautta Syrjäsestä tuli kunnan suurimman yksittäisen tilan omistaja. Hän lahjoitti mailtaan tonttimaan aikoinaan Haaviston koulua varten, joka valmistui 1909. (Karkkilan vanhaa rakennuskulttuuria). Hän aloitti myös kirjakauppatoiminnan Karkkilassa 1907 perustaen Lukutoukan kirjakaupan, mikä oli Suomen ensimmäisiä alallaan.
Vihtorin ja Olga Marian perheeseen syntyi yhteensä 10 lasta. Näistä Vattolan Eskolassa syntyi 2 lasta, Anna Amanda (1886-89) ja Väinö Martin (1887-1968), joista Anna kuoli lapsena Koski TL:ssä ja Väinö muutti Amerikkaan 1910-luvulla ja eli siellä loppuikänsä.
Vihtori oli ehkä enemmän liikemies kuin talonpoika. Niinpä hän teki kauppoja, joita lähipiirissä on varmaankin kummasteltu. Vuoden 1888 lopulla tehdyllä kauppakirjalla hän on ostanut Koski TL:n kunnasta Knaapi-, eli Hyvänen-nimisen, ½ manttaalin talon laivanrakennusmestarin leskeltä Erika Wilhelmina Kjäldströmiltä. Seuraavan vuoden 1889 maaliskuussa tehdyllä kauppakirjalla hän on myynyt perintötilansa Eskolan Högfors-yhtiölle ostajana tehtaan patruuna Wolter Ramsay. Taloon jäivät entisin ehdoin syytingillä olleet Heikki Vihtorin vanhemmat Taavetti ja Maria Ulrika Lindgren.
Eskolan ostaja Wolter Ramsay oli sukua Vihtorilla siten, että Vihtorin isä Taavetti Lindgren ja Wolter Ramsay olivat 6:net serkut. Heidän yhteinen esivanhempansa oli Someron Ihamäen ratsutilalla syntynyt Johan Ramsay, joka taisteli Ruotsin kuninkaan riveissä 30-vuotisessa sodassa Saksan sotatantereilla, missä hän kaatui sodan loppuvaiheessa 1648.
Hän oli kuitenkin perheellinen ja lapset jäivät jatkamaan sukua. Wolter Ramsay, joka oli Taalintehtaan patruunan Aleksander Wolter Ramsayn poika oli tullut Högforssin ruukin omistajaksi 1885. Hänen vaimonsa oli vaasalaisen kauppaneuvoksen Carl Gustaff Wolffin tytär Anna Maria. Liistoin Kallei kuvasi Ramsayta omalla tavallaan, kun haastattelija kysyi, että
”Minkäslainen mies oli tämä Ramsay? Oli koviin mukava miäs ja tavattoman lihava ja tommonen, niin mahrottoma, mahrottoman suuri vatta.ja paksu sikari oli ain, ain sil suussa melkein. Juu, kun se kulki. Juu komja miäs oikee.”
Vihtori siis muutti perheineen Koski TL:ään Knaapin tilalle, jossa talonpito jäi kuitenkin varsin lyhytaikaiseksi. Lindgrenit ovat palstoittaneet ja myyneet Knaapin samana vuonna 1889, jolloin he sinne muuttivat.
Palstoitettuaan talonsa Heikki Lindgren on jäänyt kirjoille Knaapille vielä noin vuodeksi, jolloin hän on harjoittanut ajurin ammattia Turussa (vuosina 1890-91) Näin Vihtoristakin tuli liikennöitsijä 1800-luvun malliin, kuten myöhemmin serkun pojasta Arvo Kyttälästä, joka aloitti liikennöinnin autokalustolla 1920-luvulla. Vossikan toimi jäi kuitenkin Vihtorilla väliaikaiseksi, kun kaipuu takaisin maalaisympäristöön johti siihen, että Lindgrenit palasivat uudelleen maatalouden pariin ostettuaan Somerolta Ihamäen kylästä Ruoste-, eli Ruostela-nimisen talon, johon he muuttivat v. 1891.
Sukutapaaminen Somerolla Härkälän
kartanossa 4.9. 2011
Härkälän kartano (Kuva MR 2011)
Tapaamisen kokouskutsusta:
”Tämänkin vuoden kokouspaikalle löytyy historiatiedoista liittymä sukuseuraan. Härkälän kartanon historiasta mainitaan sen esitteessä mm, että ’Sen vaiheet alkavat vuodesta 1594, jolloin Ruotsin kruunun kuningas liitti maat läänityksenä sotaeversti ja käskynhaltija Anders Larssonille. Läänityksilleen hän perusti Someron ensimmäiset kartanot Härkälän ja Jurvalan’ Tämä Anders Larsson, joka tunnetaan myös Puotilan herrana Halikossa sijainneen pääkartanonsa mukaan sekä Tallinnan linnan käskynhaltijana ja useihin aikansa sotiin, mm Nuijasotaan osallistuneena sotapäällikkönä liittyy sukuun siten, että hän oli Loviisa Ulrikan esivanhempia suoraan kahdeksannessa polvessa. Someron Ihamäen omistaja, ratsumestari Hans Ramsay oli Anders Larssonin vävy naituaan tämän tyttären Elinan (Elin Andersdotter).
Kokoontuminen Härkälän kartanossa klo 13.00, jolloin lounas seisovasta pöydästä.
Lisäksi ohjelmassa tutustumiskierros tähän 1800-luvulla rakennettuun ja hiljattain kunnostettuun kartanon päärakennukseen. Oppainamme toimivat kartanon omistajat Raino Hurme ja Soili Suominen-Hurme
Ohjelmassa oli myös pj:n historiakatsaus liittyen mm Kyttälän liikennöinnin vanhaan autokalustoon ja katsaus suvun esivanhempien vaiheisiin liittyen tämän kartanon historiaan, josta yhteenveto liitteenä (MR).
Sukutapaamisen osanottajia Härkälän kartanon salissa (kuva MR)
Osanottajia oli yhteensä n. 75 henkilöä. LIITE: Räyskälän Kyttälän sukuseuran tapaaminen Somerolla Härkälän kartanossa 4.9.2011. (M Ruostela)
Sukukokous Jokioisilla, Jokioisten Tietotalossa
2.9. 2012
Kyttälän sukuseuran sukuretki 4.8.2013 (MR 2013)
V. 2013 perinteisen sukutapaamisen sijaan teimme yhteisen kesäretken kohdistuen kartanoihin ja taloihin, joilla on liittymiä Kyttälän/Forbusin sukuun. Kesäretkemme suuntautui Pusulasta Länsi-Uudenmaan ruukkialueen kartanoihin: Fiskars, Mustio ja Fagervik.
Pusulasta lähdettäessä poikkesimme Kyöppelin tilalla ja näimme Yli-Hannulan pihapiirin, mistä jatkoimme reittiä: Fiskars – Mustio – Fagervik. Osallistujia retkelle oli lähes 40.
Fiskarsissa tutustuimme ruukin museoon ja ulkoalueisiin erinomaisen oppaan, Pirkko Hakolan opastamalla kierroksella noin tunnin ajan, minkä jälkeen oli ruokailu ja muistamiset ravintola Kuparipajassa.
oppaan tarinointia. Taustalla retkibussi Kuva MR 4.8.13
Mustion kohteessa pääsimme tutustumaan Mustion linnan sisätiloihin selkeästi ja mielenkiintoisesti eri kohteiden taustoja ja historiaa selvitelleen oppaan opastuksella.
Mustiosta retkemme suuntautui Fagervikiin, jossa aluksi nautimme leivoskahvit ja sen jälkeen teimme kävelykierroksen ruukkialueen luonnonkauniissa maisemissa.
Fagervikin kahvilassa – Prästgårdscafé – nautitun leivoskahvin jälkeen suunnattiin kävelyretkelle ruukin museoalueelle. Kuva MR 4.8.13
Paluumatkan Pusulaan ajoimme eri reittiä mm Hyrsylän Mutkan kautta ja kuulimme reitin varrella oleviin taloihin ja muihin kohteisiin liittyen mielenkiintoisia tarinoita ja tietoja O. Skogin kertomana.
Sukukokous Lopella Vojakkalan juhlatalossa 7.9.2014
Räyskälän Kyttälän sukuseuran vuoden 2014 varsinainen sukukokous pidettiin Lopen Vojakkalan juhlatalossa, jossa osanottajia oli n. 70 henkilöä.
Kyttälän sukuseuran sukuretki 8.8.2015
Kesäretkemme v. 2015 suuntautui Lounais-Hämeeseen, jossa tutustuimme muutamiin mielenkiintoisiin historiallisiin kohteisiin Tammelan ja Forssan alueella. Ensimmäisenä kohteena oli Tammelassa Hämeen Härkätien varrella sijaitseva Portaan nahkurinverstas ja museo. Toisena kohteena oli Mustiala, entinen kuninkaankartano ja kolmantena kohteena Forssan museo.
(Kuvat MR)
Sukukokous: Renko Tulinummi 2016
Sukuseuran kesäretki 6.8.2017 Hauholle
Sukuseuran kesäretki 6.8.2017 suuntautui Hattulan kulttuurimaisemiin ja Hauholle, jossa ovat syntyneet suvun esivanhemmista Elisabet Aminoff (s. n. 1743) ja Mårten Vilhelm Forbus (s. 1766).
Sukukokous Someron seurahuoneella 2.9.2018
Sukukokouksessa käsiteltiin tavanomaiset kokousasiat Ilmo Kyttälän toimiessa valittuna puheenjohtajana. Pidettiin hiljainen hetki poismenneiden jäsenten muistolle. Valittiin nykyiset hallituksen jäsenet ja puheenjohtaja jatkamaan uudelle kaksivuotiskaudelle. Kokouksen ohessa kuulimme tunnelmaa kohottavia musiikkiesityksiä, joista vastasi Lotta Mäkinen, o.s. Skog yhtyeineen. Varsinaisen kokouksen jälkeen kuulimme pari esitelmää Someron paikallishistoriasta. Torsti Linnanmäki, sukututkija ja Somerniemen torineuvos 1917 puhui Someron taloista käsitellen mm. kartanoita, joiden omistajina on ollut sukumme esivanhempia suoraan ylenevässä polvessa mainiten mm. Härkälän, Hovilan ja Pitkäjärven kartanot. M. Ruostela esitteli Someron sukuhaaraa ja selvitti sen kantaisänä olleen Heikki Vihtori Lindgrenin (Liite) taivalta U.L. Pyhäjärven Vattolan Eskolasta Koski TL:n Knaapin kautta Someron Ihamäen Ruostelan isännäksi v. 1891.
Liite: Isoisäni Heikki Vihtori Lindgren
Aapo ja Lovisa Ulrika Forbusin pojanpoika ja Someron sukuhaaran kantaisä. Someron Ihamäen Ruostelan isännäksi 1891. Jälkeläisiä viidessä polvessa yhtensä n. 270.
Eskolan isäntänä Pyhäjärvi Ul:ssä
Heikki Vihtori Lindgren syntyi Uudenmaan läänin Pyhäjärvellä (nykyisessä Karkkilassa) Vattolan kylän Eskolan talossa 13.10.1860 vanhempiensa Taavetin ja Maria Ulrikan esikoislapsena. Isä Taavetti Aaponpoika oli kotoisin Lopen Räyskälän Kyttälästä ja tullut Eskolaan kotivävyksi, jossa ottanut sukunimekseen Lindgren. Taavetti on ollut 51 v. ja äiti Maria Ulrika 44 v, kun he v 1884 ovat luovuttaneet talonpidon pojalleen ja siirtyneet syytingille. Sisar Amanda on ollut tämän ”sukupolvenvaihdon” aikoihin 21-vuotiaana jo Tuorilan Märsyn emäntänä naapurikylässä. Taavetti oli hoitanut isännyyttä n 25 v. ja toiminut samalla Pyhäjärven kunnallislautakunnassa (mm lautakunnan esimiehenä 1880-85).
Heikki Vihtori on aluksi hoitanut isännyyttä poikamiehenä noin vuoden ajan kunnes taloon on saatu emäntä naapuripitäjästä. 13.10.1885 hänet on vihitty juuri 17 vuotta täyttäneen Olga Marian kanssa, joka oli 6-lapsisen perheen tyttäriä Pusulan Kärkölän Syrjälän talosta. Syrjälän sisaruksista myös Anna, (s 1879) tuli aikoinaan Somerolle Kiiruun talon emännäksi 1900-luvun alussa miehensä August Fredrikssonin kanssa.
”Seitsentoistavuotiaana, hentoisena kukkana nouti Olgan orhillansa Heikki Viktor Eskolahanemännyyttä hoitamahan. Tää on talo Pyhäjärven, Vattola on nimi kylän. Siellä alkoi nuori pari,Syrjälän tää Olga Mari kera Heikki Vihtorinsa vaiherikkaan vaelluksensa.” (Kronikka Olga Lindgrenin 75-vuotispäivänä 6.7.1943, kirj. Fred Miekkavaara, Somero).
Nuorenparin ensimmäinen lapsi, Anna Amanda on syntynyt 1886. Eskolassa syntyi perheeseen vielä toinenkin lapsi, Väinö Martin 1887. Pariskunnan isännyys ja emännyys Eskolan perintötalossa jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Talonpitoa oli kestänyt n 5 vuotta, kun Eskola pantiin myyntiin: Ostajana oli Högforssin ruukinomistaja Wolter Ramsay.
Välietappeina Koski Tl ja Turku
Pyhäjärveltä Lindgrenit muuttivat Koskelle ostamaansa Knaapin taloon 1889. Knaapin, eli Hyvösen aikaisempi omistaja oli ollut turkulainen laivanrakennusmestari Gideon Kjäldström ja tämän kuoltua hänen leskensä Erika Wilhelmina Kjäldström, joka talon on myynyt 30.11.1888 tehdyllä kauppakirjalla.
Lindgrenit ovat palstoittaneet ja myyneet Knaapin samana vuonna 1889, jonka keväällä he taloon muuttivat. Palstoittamisen jälkeen Lindgrenit jäivät Koski TL:ään vielä yli vuodeksi, eli syyskuuhun 1891 asti. Tänä aikana Heikki Vihtori on harjoittanut ajurin ammattia Turussa.
Pyhäjärvellä syntynyt Anna Amanda on kuollut 3-vuotiaana 1889, vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun he olivat muuttaneet Koskelle. Seuraavana vuonna (1890) on syntynyt Hilja Maria, joka hänkin on sitten kuollut vajaan vuoden ikäisenä (1891). Näin lapsista vain Pyhäjärvellä 1887 syntynyt Väinö Maryin oli mukana muutossa seuraavaan kohteeseen, Väinö, joka muutti Amerikkaan n 1910 ja eli siellä loppuikänsä (vuoteen 1968 asti).
Muutto Somerolle
Lindgrenit ovat muuttaneet Somerolle syksyllä 1891 Ihamäen kylästä ostamaansa Ruostelan taloon, jonka on myynyt heille talollisen leski Katariina Fredrikintytär Sulka. Kauppakirja on tehty 21.4.1891: ”Tämän pitäjän kihlakunnanoikeuden siihen antaman luvan mukaan myyn minä allekirjoittaja sekä omasta puolesta että laillisena holhoojana miesvainajani Maurits Eliaksenpoika Sulan kanssa siitetyille lapsille meille yhteisesti kuuluvan koko Ruostelan perintötalon… Talolliselle Henrik Lindgren – Knaapille ja hänen vaimolleen Olga Lindgrenille Talolan kylästä Kosken kappelista.”
Ruostelan tila muodostui isonjaon yhteydessä ollen yksi 15:sta uudistilasta, jotka Somerolle tuolloin perustettiin. ”Vuonna 1785 perustettiin isossajaossa (Ihamäen) kylän alueesta erotetulle liikamaalle Ruoste-niminen kruunun uudistalo” (Someron Historia I, s 81)
Heikki Vihtori oli liikemies, jonka tapana oli junailla itsenäisesti liiketoimiaan. Olga Marian tiedetään kertoneen, että jonkin aikaa asuttuaan Somerolla Vihtori olikin jo myymässä taloa. Ostajakin oli hankittu ja kauppakirjaa oltiin tekemässä. Kun tuli hetki, jolloin tarvittiin emännänkin allekirjoitusta, niin Olga Maria olikintokaissut, että ”minä en enää muuta minnekään” ja kaupat jäivät tekemättä. Sen jälkeen Heikki Vihtori asettui Somerolle viljelemään ja rakentamaan Ruostelan taloa. Uusi 23 lehmän kivinavetta valmistui 1905, 6 hevosen talli 1915 ja päärakennus 1918.
Sukunimeksi Ruostela on tullut lasten osalta käyttöön 1910-luvulta lähtien ja samalla luovuttu vanhasta Lindgren-sukunimestä. Heikki Vihtori kuoli tapaturmaisesti kotipihallaan syksyllä 1918. Ruostelan talo oli perikunnan hallussa vuoteen 1925, jolloin se on myyty huutokaupalla Somerniemen Kaskiston kylästä kotoisin olleelle Vihtori Ilanderille Olga Marian jäädessä taloon kolmen huoneen käyttöoikeudella kuolemaansa, 11.9.1944 asti.
Ruostelassa perheeseen syntyi Somerolla 7 lasta: Saima 1892 (lastenlapsista Maija, Riitta, Mirja ja Risto sukuseurassa), Einari 1894, Sanelma 1897, Helmi 1900 (k. 1904), Heino 1902, Hanna 1904 (tyttärenpoika Kauko Nummila sukuseurassa ja pojantytär Vuokko Piekkala valtakunnansovittelija) ja Reino 1908 (lapsista Aimo, Lauri, Hilkka ja Matti sukuseurassa). Perheen lapsista kirjoitti runoilija Miekkavaara: Lapset muutti maailmahan, yksi sinne, toinen tänne. Väinö ompi mailla lännen neljännen jo matkan jälkeen. Paljon kokenut ja nähnyt on hän varmaan matkoillansa. Einari pitää lohkotilaa, Metsänojaa Kiikalassa, Uudessa sen Hirvelässä. Somerompa Terttilässä opettajana on Heino sekä nuorin poika Reino isäntä on Niinimäessä, meidän Talvisillan kylässä. Siell’ on myöskin Uudentalon emäntänä tytär Saima. Keskimmäinen tyttö Sanelma emäntä on Mäkilässä, sekin Uusi-Hirvelässä. Nuorin tyttäristä Hanna emäntänä puuhakkaana hääräileepi Piekkalassa, Someromme Terttilässä. Siin on reipas lapsisarja, joka alla kodin harjan kasvoi, varttui Ruostelassa, talossa niin vaurahassa
Sukuseuran kesäretki sunnuntaina 1. 9. 2019
V. 2019 kesäretki suuntautui Someron Ihamäen kartanokierrokselle noin 45:n retkeläisen voimin. Matkalla Paimion joen toista puolta katselimme bussista Vanhalan ja Hirsjärven kartanot, Jääkärilehdon, ylitimme Wiikin sillan, josta näkymä Österkullan ja Wiikin sivukartanoille, käännyimme Seeterin kartanon pihapiiriin. Oppaana Hovilan kartanon emäntä Arja Torkkomäki. Retkikohteena oli Hovilan kartano, jonka perustajana 1610-luvulla oli esivanhempiimme kuulunut skotlantilaissyntyinen ratsumestari Hans Ramsay. Kartanolla tutustuttiin aluksi kivinavetan yläkerran näyttelyyn: Muistojen kultaa. Sieltä siirryimme kartanon päärakennukseen ja esittelyn jälkeen Käräjäsaliin lounaalle. Lounaan ja kahvin jälkeen matka jatkui Someron keskustaan ja kirkolle. Kirkon sakastissa näimme mm. Hans Ramsayn lahjoittaman kattokruunun. Lopuksi poikkesimme Someron hautausmaalle, jossa katselimme mm. Ramsay-suvun hautaa sekä Someron sukuhaaran ja somerolaisten merkkihenkilöiden hautoja.
Hovilan kartano, jonka isäntä oli nostanut lipun salkoon juhlistamaan retkipäiväämme. (Kuvat MR 1.9.2019)
Sisäkuvaa kartanosta ja kivinavetan näyttelystä.
Retkikohteena oli myös Someron kirkko oppaamme esittelemänä
Sukukokous Tammelassa 2021
Varsinainen sukukokous oli sunnuntaina 3.10.2021 LOUNAIS-HÄMEEN PIRTILLÄ alkaen klo 12.30 ilmoittautumisella. Kaikkiaan osanottajia oli noin 60 henkilöä. Klo 13.00 oli vuorossa Hämäläisen pitopöydän sisältävä kokouslounas, jonka koostumuksen esitteli ravintolan pitäjä esitellen myös lyhyesti paikan historiaa. Lounaan jälkeen oli lyhyt väliaika ja seuraavaksi hiljainen hetki poismenneiden jäsenten muistolle sekä huomionosoitukset 60-, 70-, 80- ja 90- vuotisjuhliaan viettäneille.
Varsinainen kokous pidettiin puheenjohtajaksi valitun Ilmo Kyttälän luotsaamana sisältäen mm. toimintakertomusten, tilinpäätösten ja toiminnantarkastajien lausuntojen esittelyt. Kuultiin rahastonhoitajan esittelemät tilinpäätökset vuosilta 2018 – 2020. Kuultiin toiminnantarkastajien lausunnot vuosilta 2018 – 2020. Vahvistettiin tilinpäätökset ja myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Vahvistettiin toimintasuunnitelma vuosille 2022 – 2023 ja hyväksyttiin rahastonhoitajan esittelemä talousarvio.
Lopuksi kuultiin puheenjohtaja Ilmo Kyttälän ja sukutietoja sekä kotisivustoa ylläpitävän Matti Ruostelan puheenvuorot, joissa mm. muisteltiin aikaisempia tapaamisia samassa kokoustilassa ja miten paikan historia liittyy sukuumme. Käsiteltiin lyhyesti uusimpaan sukukirjaan liittyviä asioita. Kotisivuihin liittyen Ruostela kävi läpi Saaren kartanon historiaa ja miten eräät sen varhaisemmat omistajat liittyvät sukuumme, mistä kuvaus oheisessa liitteessä.
LIITE: Saaren kartanosta
Saaren kartano on muodostettu 1500-luvun lopulla, jolloin pa oli n. 2000 ha. Omistajia oli mm: Kenraali Carl Gustaf Creutz (Märta Ramsayn 4. serkku Wildeman-suvun kautta), joka peri kartanon isältään 1677, mutta menetti tämän kruunulle 1684. Hän omisti myös Kangasalan Liuksialan. Puoliso oli Sofia Christina Natt och Dag. C.G. Creutz oli ratsuväen kenraalimajuri 1706. Toimi Ruotsin armeijan ratsuväen komentajana kuuluisassa Pultavan taistelussa 1709. Armeijan perääntyessä hävityn taistelun jälkeen joutui sotavangiksi Perevolotsnassa, lähellä Djepr-jokea kesäkuun lopulla 1709, toimi Venäjällä sotavankien vanhimpana (seniorina) kreivi Carl Piperin kuoleman (1716) jälkeen, vapautui ja palasi Ruotsiin 1722. Saman kohtalon Perevolotsnassa koki myös Tenholan Ovanmalmin herra, everstiluutnantti Gregori Aminoff (Lopen Elisabet Aminoffin isoisä), joka vänrikkinä v. 1700 joutui Kaarle XII:n joukoissa sotaretkelle, jolta palasi 22 vuotta myöhemmin ja kohtasi Isonvihan jäljiltä täysin rappiolle joutuneen kartanonsa.
1872 Saaren kartanon omistajaksi tuli valtioneuvos Carl Viktor de la Chapelle, joka äitinsä, Anna Charlotta Sacklenin kautta polveutui Forbus-suvusta ja oli Lopen L.U. Forbusin 4. serkku. Häneltä tila siirtyi v. 1894 pojalle, nimeltään Viktor Eugen de la Chapelle. Viktor Eugenen sisar, Anna Elise de la Chapelle oli naimisissa kuuluisan taidemaalari Albert Edelfeltin kanssa v:sta 1888 alkaen. Edelfelt oleskeli usein Saaren kartanolla ja läheisellä Kaukolanharjulla, jossa hän 1880-luvun lopulla maalasi kuuluisan teoksensa ”Kaukolanharju auringonlaskun aikaan”.
.
V. 1930 kartanon ostivat Erik ja Ester-Margaret von Frenckell Viktor Eugen de la Chapellelta, joka oli kuulunut Frenckellien tuttavapiirin ja oli mm. Ester-Margaretin kummisetä. Erik von Frenckell (1887-1977) oli Helsingin apulaiskaupunginjohtaja, kansanedustaja ja kansainvälisen olympiakomitean jäsen 57 v ja hänen ansiotaan oli pitkälti, että Suomi sai olympiakisat v 1952. Erik von Frenckell oli äitinsä puolelta Ehrnrooth- ja Munck af Fulkila-sukujen kautta Someron Hirsjärven rouvan, Margareta Ramsayn (k. 1702) jälkeläinen kahdeksannessa polvessa ja siltä pohjalta isoisän isä, Nastolan Seestan herra, kenraalimajuri Gustav Adof Ernrooth, s. 1779 oli Lopen L.U. Forbusin 5. serkku.
Kartanonrouva Ester-Margaret von Freckell, o.s. Lindberg oli varsinaiselta ammatiltaan professori ja teatterihistorian tutkija ja hän oli yhteisten esivanhempiemme, Elisabet Aminoffin ja Carl Gustav Laurenzin jälkeläisiä 5:nnessä polvessa. Hänen vanhempansa, Axel Valdemar Lindberg ja Aina Marie Georginie Tammelander olivat toistensa pikkuserkkuja, joiden isoäidit (Fredrika Amalia ja Gustava Vilhelmina Lurentz) olivat Salon kartanon tyttäriä ja isoisät, Adolf Fredrik Sohlman ja Otto Tammelander kartanon vävyjä.
Frenckellien tytär Vivica Bandler (1917-2004) hoiti kartanoa isänsä jälkeen. Hän oli tunnettu teatterinjohtaja ja akateemikon arvolla palkittu ja sukulaisena 5:s serkku niille, jotka ovat 4:ttä polvea Aapo Kyttälän ja Lovisa Ulrika Forbusin jälkeläisiä.
Vivica Bandlerista: – opiskeli agronomiksi ja hoiti suvun omistamaa Saaren kartanoa (omaelämänkerrasta ”Vastaanottaja tuntematon”)
– toimi sodan aikana rintamalottana ja avioitui sota-aikana itävaltalaisen aristokraatin Kurt Bandlerin kanssa, joka oli juutalaistaustainen ja paennut ulkomaille kotimaansa natsimiehitystä; tuli Pariisin ja Kööpenhaminan kautta Suomeen ja ilmoittautui vapaaehtoisena talvisotaan. Avioliittoa, joka jäi lapsettomaksi kesti n. 20 v. Avioeron jälkeen Vivica halusi säilyttää miehensä nimen, koska ”isä oli tärvellyt hänen omansa”, niin kuin hän oli asian ilmaissut.
– sai akateemikon arvonimen v. 1999 ansiokkaan näyttämöuransa johdosta, mutta hänen sanotaan kuitenkin arvostaneen eniten Stadin friidu-arvonimeä, jonka Stadin Slangi-yhdistys hänelle antoi Helsinki-päivänä v. 2002.
M Ruostela 2021
Sukuseuran kesäretki sunnuntaina 6. 8. 2022 Kemiönsaareen
Vuonna 2022 kesäretkikohteena oli Kemiönsaari, jossa tarkoitus tutustua päivän mittaisella bussiretkellä saaren historialliseen kulttuuriympäristöön. Nähtävyyksiä esimerkiksi Taalintehtaan ruukin alue, Saaristokylpylä Kasnäs, Amos Andersonin kesähuvilana toiminut Söderlångvikin kartano ja Kemiön kirkko. Ruokailu halukkaille (ja etukäteen maksaneille) Kasnäsissa klo 13.00 hintaan 19 €.
Bussiaikataulu:
7.45 Räyskälä; 8.00 Vojakkala Kyttälä; 8.45 Someron S-market, 9.15 Salo Piihovi.
Sukukokous Forssassa 2023
Sukukokous pidettiin Forssan Vanhassa Värjärissä la 2.9.2023 klo 13.00 alkaen. (MR)
Paikalla oli n. 50 sukuseuran jäsentä. Aluksi pj Ilmo Kyttälä esitti paikan historiaa ja sukuun liittyviä taustatietoja. Pidettiin hiljainen hetki poisnukkuneiden muistolle ja onniteltiin ruusuin tasavuosia täyttäneitä.
Varsinaisen kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Ilmo Kyttälä ja sihteeriksi Ossi Stenholm. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset sukukokoukselle kuuluvat asiat käsittäen mm toimintakertomukset ja tilinpäätökset. Vahvistettiin hallituksen laatima toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus seuraavalle toimintakaudelle. Alle 18 ja yli 80 vuotta täyttäneet vapaajäseniä. Päätettiin , että hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet jatkavat entisen kokoonpanon mukaisina.
Kokouksen jälkeen oli Matti Ruostela puheenvuoro sukutietojen ylläpidosta ja kotisivuista sekä Forssan Viksbergin kartanon liittymisestä sukuumme. Lopuksi opastettu tutustuminen kokouspaikan yhteydessä olevaan Forssan museoon.
Sukuseuran kesäretki Louhisaareen la 17. 8. 2024
Tänä vuonna 2024 tuli kuluneeksi 20 vuotta sukuseuramme perustamisesta. Sen kunniaksi kesäretkikohteeksi oli valittu suosittu Louhisaaren kartanolinna Askaisissa, mikä on myös etäisen sukulaisemme, marsalkka Mannerheimin syntymäkoti.
Retken bussiaikataulu oli: 7.30 Räyskälä; 7.40 Vojakkala Kyttälä; 8.30 Someron S-market, 9.00 Salo Piihovi (n. 20 min), 10.10 Naantali, jossa vapaa omatoiminen tutustuminen vanhaan kaupunkiin ja venesatamaan, 11.30 lähtö Rymättylään, 12.00 lounas ravintola Pohjankulmassa, n. 14.00 Louhisaaren kartano, 16.00 lähtö paluumatkalle.
Kuvassa retkibussi, jossa matkaan lähtijöitä oli noin 45 henkilöä. Bussissa menomatkalla kuulimme Raija Kyttälän perusteellisen selvityksen tulevasta matkakohteestamme. Paluumatkalla M. Ruostela selvitti, miten Louhisaaren kartano ja Mannerheim liittyvät sukuumme.
Naantalin kirkko ja venesatama. Ensimmäinen retkikohde oli Naantali, jossa oli tarkoitus tutustua mm. venesatamaan ja Naantalin kirkkoon. Kirkon ovet oli kuitenkin kiinni, joten se täytyi jättää väliin .
Retken osallistujia Naantalin luostarin 1438 perustaneesta piispa Maunu II Tavastista kertovan nimikyltin alla. Vas. varapj. Risto Vasama, siht. Jorma Kyttälä, Raija Kyttälä ja Kauko Nummila (kuva M Ruostela).
Seuraavaksi matkasimme kohti Rymättylää, jossa nautimme maittavan lounaan ravintola Pohjankulmassa.
Ruokailun jälkeen suuntasimme kohti Louhisaaren kartanolinnaa, jonne saavuimme n. klo 14.00. Tutustuimme opastetulla kierroksella kartanon huoneistoihin, joihin kuului mm. huone, jossa marsalkka Mannerheim oli syntynyt.
