Härkälän kartanon vaiheista liittyen Kyttälän/ Forbusin sukuun
V 1594 Halikon Puotilan kartanon herra Anders Larsson sai läänityksenä ”ikiajoiksi” Härkälän kylän tilat, jotka olivat jääneet autiotaloiksi niiden isäntien kuoltua ruttoon. Näistä autiotaloista Anders Larsson perusti Härkälän kartanon. (Someron historia I, s.81).
Anders Larsson sai vuonna 1594 Somerolta kaikkiaan 55 taloa käsittävän, eliniäksi annetun läänityksen. Talot sijaitsivat Pitkäjärven, Jurvalan, Sillanpään, Kärilän, Kimalan, Rautelan, Saarentaan, Härkälän, Harjun, Jaatilan, Sylvänän, Ollilan, Kultelan ja Joensuun kylissä
Anders Larssonin jälkeen kartano on ollut useiden eri sukujen omistuksessa kunnes Härkälän kartano siirtyi Suomen valtion omistukseen vuonna 1905 ja siitä muodostettiin palstoittamalla 94 uutta tilaa – 51 viljelystilaa ja 43 palstatilaa. Tilat myytiin vuonna 1907 huutokaupalla.
Henkikirja 1910: Härkälä. Omist. Maanviljeliä August Sandholm, s. 1870, vaimo Lydia –73, piika Olga Sinisalo –93. Talot (erotettu Härkälän kartanosta 1907): Alitalo, Arvola, Aukio, Hakala, Hernemaa, Kaurala, Keskitalo, Kujala. Kolho, Kulmala, Laitala, Lamminperä, Lepomäki, Liinamaa, Lypsymaa, Lähteenmäki, Mikkola, Mäihämäki, Naapuri, Niittylä, Pajuniitty, Porsaansuo, Puotsaari, Pälikkö, Rauhala, Syrjälä, Takala, Toivola, Vakkuri, Vieraankivi, Väärälä, Ylitalo
(Tähän liittyen voi mainita, että allekirjoittaneen kesämökki Kleme sijaitsee aikoinaan Härkälän kartanoon kuuluneen Pälikön torpasta erotetulla Klemen pientilalla).
Vuonna 1920 kartano siirtyi Someron kunnan omistukseen, ja päärakennus oli vuosina 1920–1978 kunnalliskotina. Vuonna 1978 kartano siirtyi yksityisomistukseen ja oli sen jälkeen useilla omistajilla mm. ateljee-, kesäasunto- ja varastokäytössä. Nykyään kartano toimii juhlapaikkana.
Päärakennus on pystytetty 1800-luvun lopulla. Sen kaakkoispuolelle rakennettiin 1930-luvulla sairaalarakennus. Kartanon kivinavetta on vuodelta 1890. 1900-luvun alussa Härkälän rakennuskantaan kuului myös suuri tuulimylly, jonka rakennusajankohdaksi on arvioitu 1897–1899. Mylly jäi käytöstä vaurioiduttuaan pahoin myrskyssä vuonna 1925 (mm Wikipedia)
Anders Larssonista
Sotilasuralla ratsuväessä 1570-luvulta lähtien
Allekirjoitti muiden Suomen aatelisten kanssa uskollisuudenvakuutuksen kuningas Sigismundille v 1594.
Osallistui nuijasotaan Suomen aateliston puolella Klaus Flemingin joukoissa vv. 1596-97,
Turun linnan isännistössä ja Tallinnan käskynhaltija sekä sotaeversti 1603. (Geneologia.fi)
Hänellä oli kolme poikaa, joista vanhin, Lars kaatui jo isänsä eläessä. Tytär Elin meni naimisiin ratsumestari Hans Ramsayn kanssa.
Jääsken kihlakunnan historiaa:
Matti Laurinpoika Kruusin jälkeen mainitaan Antti Laurinpoika, Puotila (Anders Larsson till Botila) Puntilan herra. Jääsken (Äyräpään?) kihlakunnan tuomarina. Nimityksen hän oli saanut vuonna 1604. Antti Laurinpoikakin oli soturi, Klaus Flemingin ja Sigismund kuninkaan puoluelaisia. Nuijasodan aikana hänen Halikossa sijaitseva säterikartanonsa Puntila poltettiin ja hänet itsensä vietiin vankina Tukholmaan Turun linnan jouduttua Kaarle herttuan käsiin 1597. Antti Laurinpojan onnistui kuitenkin paeta ja päästä Kaarle herttuan suosioon. Hänet lähetettiin 1603 käskynhaltijaksi Viroon, jonka monissa sodassa hän osoitti suurta kykyä ja tarmoa. Antti Laurinpoika kuoli vuonna 1613 (Nettikirjotuksesta: Verot ja oikeuslaitos 1500-1600 luvulla; Jääsken kihlakunnan historia osa yksi, V Holappa)
Sotahistoriaa:
Ei ole mahdollista selvittää tappioiden määrää , mutta Kaarle herttualle ilmoitettiin tappioiksi 300 miestä. Ratsumestari Vilhelm Spegel näyttäisi olleen kaatuneiden joukossa. Puotilan herra Anders Larssonia ammuttiin olkapäähän ja vatsaan, niin että hän putosi hevosen selästä ja jäi makaamaan vihollisten ympäröimänä. Hänen poikansa, joka näyttää olleen luutnanttina sotajoukossa, sai kuitenkin kahden miehen auttamana haavoittuneen viedyksi taistelupaikalta ja siten pelastetuksi. Hans de la Blanque, Pontus de la Gardien sukulainen, joka Juhani III hallituskautena oli jonkun aikaa ollut ylipäällikön sijaisena Virossa, jäi haavoittuneena kentälle. Hän siirtyi toivuttuaan Sigismundin joukkoihin. (Nettikirjoituksesta: Toinen Puolan sota 1600 – 1629; I vaihe Sota Baltiassa 1600 -1618 Tausta | 1600 – 1605 | Kaarle IX loppukausi | 1611 – 1618)
Esivanhempien polku Anders Larsson’ista Lovisa Ulrika Forbus’iin
I
Anders Larsson Till Botila, sotaeversti, Tallinnan linnan käskynhaltija 1603-12, Halikon Puotilan kartanon herra, s. noin 1545 Viro, k. 20.7.1613
Anna (Brita) Tönnesdotter Wildeman, Viipurin linnan käskynhaltian tytär, s. n. 1545 Viro, k. 1608
II
Elin Andersdotter Till Botila, s. ennen 1570 Viro, k. ennen 1630
Hans Ramsay, ratsumestari, ratsutilan omist. Somero Ihamäki, s. noin 1557 Skotlanti, k. 1649 Somero Ihamäki
III
Johan Ramsay, majuri, Pitkäjärven ratsutilan omist. s. Somero Ihamäki, k. 1648 Saksassa
Märta Klasdotter Galle, k. ennen 1646
IV
Märta Ramsay, k. jälkeen 1691 – tiedetään eläneen leskenä v 1691 Murovitsin hovissa, Inkerinmaalla
Gregori Aminoff, kapteeni, s. noin 1620 Inkerinmaa Plekovitzn hovi, k. 12.1675 Pärnu Viro. Gregori Aminoff vanhemman isä oli eversti Esaias Aminoff, joka ”edusti Inkerinmaan ritaristoa ja aatelistoa kuningatar Kristinan kruunajaisissa 1635. Sai useita läänityksiä Inkerinmaalta”.
V
Gregori Aminoff, everstiluutnantti, s. 1674 Wruskoi, Inkerinmaa, k. 30.3.1732 Tenhola. Oli mukana sotimassa Venäjää vastaan ns Suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvun alussa mm Narvassa, Vilnassa, Poltavalla. Joutui vangiksi Perevolotjnassa 1.7.1709. Vapautui 1722.
Elisabet Konow, s. 13.9.1674 Pietari Ussad Suppavovan hovi, k. 30.12.1739.
VI
Carl Gustav Aminoff, kapteeni, kartanonherra, s. 13.9.1700 Inkerinmaa Venäjä, k. 30.9.1768 Pohja Elimo. Palveli kapteenina Uudenmaan rakuunarykmentissä.
Charlotta Licin, s. 1721 Venäjällä, k. 3.9.1758 Hauho Keso sot.virktalo
VII
Elisabeth Aminoff, kartanonrouva, s. 1744 Hauho Keso, k. 14.10.1827 Loppi
Carl Gustav Laurentz, kornetti, kartanonherra Loppi Salo, s. 1721 Loppi Salon kartano, k. 10.2.1811 Loppi
VIII
Brita Helena Laurentz, s. 3.2.1766 Loppi Salon kartano, k. 23.10.1805 Loppi
Mårten Vilhelm Forbus, kanslisti, monitoimimies, s. 21.3.1766 Hauho Porras Alhais, k. 22.6.1828 Loppi Salonkylä Malmvikin torppa. Mårten Forbus oli skotlantilaista syntyperää olleen Caspar Forbusin jälkeläisiä viidennessä polvessa. Isä oli Kymenkartanonläänin komissiomaanmittarina mm Hauhon pitäjässä vaikuttanut Anders Zachariaanpoika Forbus. Tämän isä oli mm Kajaanin kirkkoherrana toiminut Zacharias Larsinpoika Forbus jne. Ensimmäinen liittymä Sursillien sukuun oli Caspar Forbusin vaimo, Brita Johanintytär Limingius, jonka äiti oli Christina Östenintytär Sursill.
IX
Lovisa Ulrika Kustava Forbus, emäntä Lopen Kyttälässä, s. 24.8.1792 Loppi Salon kartano, k. 20.4.1868 Loppi Räyskälä
Aapo Kustaanpoika Kyttälä, talollinen, s. 4.10.1775 Loppi Räyskälä, k. 15.2.1840 Loppi